Nyt kun vettä on tarpeeksi virrannut
Kymijoessa ja suurimmat pölyt laskeutuneet, on aika käydä läpi
sarjasta putoamiseen päättynyttä liigakautta. KTP:n ongelmaksi
muodostui epätasaiset otteet kauden aikana sekä se, ettei
joukkueesta löytynyt lainkaan kykyä venyä tiukoissa paikoissa.
KTP sai liigapaikkansa täksi kaudeksi
ylhäältä annettuna. Mahdollisuudet suoraan nousuun olivat viime
kaudella olemassa, sillä kotkalaisjoukkue piti Ykkösen kärkipaikkaa
hallussaan aina viimeiselle kierrokselle saakka. Joukkueen piti
napata yksi voitto kauden kolmesta viimeisestä ottelusta, mutta
saldona oli lopulta vain kaksi tappiota ja yksi 0-0-tasapeli. KTP
tippui toiseksi ja lopulta liigapaikka siunaantui
kabinettipäätöksellä hieman ennen joulunpyhiä.
Liigakauteen KTP lähti uudistuneella
joukkueella. Joukkue vahvistui liigakokemusta omaavilla pelaajilla,
joista osa oli entuudestaan tuttuja kasvoja FC KooTeePeen
liiga-ajoilta. Kausi alkoi lupauksia-antavasti vierasottelulla FC
Lahtea vastaan, josta saldona oli 1-1-tasapeli. Minkäänlaista
sarjanousijan kiimaa ei joukkueella kuitenkaan alkukeväästä ollut,
mihin osaltaan vaikutti tiivistahtinen otteluohjelma. KTP pelasi
kolmanneksen otteluistaan ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana,
mikä on suorastaan eläimellinen pelitahti.
KTP:n ensimmäistä voittoa saatiin
odottaa aina viidennelle kierrokselle saakka. Tuloksellisesti tiukka
3-2-voitto VPS:stä oli kuitenkin hyvä osoitus joukkueen kyvyistä
pärjätä pääsarjatasolla, vaikka ottelu pelattiinkin
kenttäremontin takia evakossa. Tämän jälkeen hyvien otteiden
uskottiin jatkuvan, mutta seuraavalla kierroksella IFK Mariehamn
nousi kotkalaisten johtoasemasta huolimatta voittoon kotikentällään.
Todellinen romahdus koettiin seuraavassa ottelussa Interin vieraana,
kun turkulaiset antoivat oikein isän kädestä maalein 4-1.
Jälleen kerran seuraavaa täyttä
pistepottia saatiin odottaa viiden ottelun verran, kun 10. ottelussa
KTP haki puolustustaistelulla voiton Pietarsaaresta maalein 2-0.
Ensimmäiseen varsinaiseen tappioputkeen joukkue ajautui seuraavassa
viiden ottelun ryppäässä, kun Jaro-voiton jälkeen joukkue pelasi
neljä ottelua maaleitta ja voitoitta. Tappion karvasta kalkkia
joukkue maistoi kolme kertaa perätysten, maalein 0-9.
Kauden lähestyessä puoltaväliään
KTP nappasi kolmannen voittonsa 15. ottelussaan. Tuolloin KuPS kaatui
hyvän esityksen jälkeen Kotkassa Arto Tolsa -areenalla. Kyseessä
oli vasta kauden ensimmäinen kotivoitto Kotkassa. Tämä antoikin
joukkueelle lisää itseluottamusta, sillä seuraavissa kahdessa
ottelussa joukkue saalisti pisteen Jaron vieraana ja kotipelissä
RoPSia vastaan.
Kauden pisimmän tappiottomien
otteluiden putkensa KTP pelasi samaan aikaan, kun seurajohto sai
hankittua HJK:sta lainamaalivahdiksi Saku-Pekka Sahlgrenin.
Kokkolalaislähtöinen veräjänvartija pelasi neljä ottelua, eikä
joukkue hävinnyt näistä ensimmäistäkään. HJK hälyytti
kuitenkin maalivahtinsa takaisin Helsinkiin ja KTP jäi nuolemaan
näppejään. Se kostautui välittömästi kolmen ottelun
tappioputkella. Sahlgrenin aikaan KTP oli noussut jo alempaan
keskikastiin, eikä putoamispeikosta tarvinnut juurikaan edes
keskustella.
Tappiot syöksivät kotkalaisjoukkueen
takaisin sarjan tyvipäähän. Joukkue heräsi kuitenkin taistelemaan
kolmen häviön jälkeen. Maaliton tasapeli HIFK:n vieraana,
kotitasapeli HJK:ta vastaan, voitto HIFK:sta ja vierastasapeli
Vaasassa antoivat uskoa viimeisen kierroksen otteluun, jossa
ratkaistiin lopulta liigasta putoaja ja karsija. Vastaan asettui
neljä peräkkäistä tappiota kärsinyt Ilves, joka ei enää
pelannut kuin maineesta ja kunniasta.
KTP ei pystynyt lyömään parasta
pöytään, vaan kärsi kirvelevän tappion kotiyleisön edessä.
Erityisen paljon ihmetystä herätti se, ettei joukkue saanut esiin
taisteluilmettä tukalasta tilanteestaan huolimatta. Ilveksen voitto
passitti KTP:n karsintoihin, joissa PK-35 Vantaa oli lopulta parempi
yhteismaalein 3-2. KTP teki näin ranskalaisen visiitin liigatasolle.
Kokonaisuutena KTP:n perisynniksi
muodostui otteiden ailahtelevaisuus. Hyvät otteet eivät saaneet
montakaan kertaa jatkoa, vaan tasaisuus puuttui ryhmästä. Kesällä
joukkueen sisällä myllersi melkoisesti, kun pahimmillaan
puolentusinaa avauskokoonpanon pelaajaa oli sivussa loukkaantumisten
takia.
Isona ongelmana voi mainita myös sen,
ettei joukkue kyennyt nousemaan tasolleen tai saamaan taisteluilmettä
otteisiinsa kauden tärkeimmissä koitoksissa ennalta arvioituja
päävastustajia vastaan. Ongelmana voidaan pitää myös sitä, että
vastustajan tekemän avausmaalin jälkeen ei KTP kyennyt nousemaan
kertaakaan voittoon ja tasapeliinkin vain kerran.
Kimmo Muttilainen
Blogi vaihtaa koripallon
puolelle. Ensi viikolla luvassa ensimmäiset koripalloon liittyvät
postaukset.