torstai 12. marraskuuta 2015

Kommentti: Mitä kaudesta jäi käteen?

Nyt kun vettä on tarpeeksi virrannut Kymijoessa ja suurimmat pölyt laskeutuneet, on aika käydä läpi sarjasta putoamiseen päättynyttä liigakautta. KTP:n ongelmaksi muodostui epätasaiset otteet kauden aikana sekä se, ettei joukkueesta löytynyt lainkaan kykyä venyä tiukoissa paikoissa.

KTP sai liigapaikkansa täksi kaudeksi ylhäältä annettuna. Mahdollisuudet suoraan nousuun olivat viime kaudella olemassa, sillä kotkalaisjoukkue piti Ykkösen kärkipaikkaa hallussaan aina viimeiselle kierrokselle saakka. Joukkueen piti napata yksi voitto kauden kolmesta viimeisestä ottelusta, mutta saldona oli lopulta vain kaksi tappiota ja yksi 0-0-tasapeli. KTP tippui toiseksi ja lopulta liigapaikka siunaantui kabinettipäätöksellä hieman ennen joulunpyhiä.

Liigakauteen KTP lähti uudistuneella joukkueella. Joukkue vahvistui liigakokemusta omaavilla pelaajilla, joista osa oli entuudestaan tuttuja kasvoja FC KooTeePeen liiga-ajoilta. Kausi alkoi lupauksia-antavasti vierasottelulla FC Lahtea vastaan, josta saldona oli 1-1-tasapeli. Minkäänlaista sarjanousijan kiimaa ei joukkueella kuitenkaan alkukeväästä ollut, mihin osaltaan vaikutti tiivistahtinen otteluohjelma. KTP pelasi kolmanneksen otteluistaan ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana, mikä on suorastaan eläimellinen pelitahti.

KTP:n ensimmäistä voittoa saatiin odottaa aina viidennelle kierrokselle saakka. Tuloksellisesti tiukka 3-2-voitto VPS:stä oli kuitenkin hyvä osoitus joukkueen kyvyistä pärjätä pääsarjatasolla, vaikka ottelu pelattiinkin kenttäremontin takia evakossa. Tämän jälkeen hyvien otteiden uskottiin jatkuvan, mutta seuraavalla kierroksella IFK Mariehamn nousi kotkalaisten johtoasemasta huolimatta voittoon kotikentällään. Todellinen romahdus koettiin seuraavassa ottelussa Interin vieraana, kun turkulaiset antoivat oikein isän kädestä maalein 4-1.

Jälleen kerran seuraavaa täyttä pistepottia saatiin odottaa viiden ottelun verran, kun 10. ottelussa KTP haki puolustustaistelulla voiton Pietarsaaresta maalein 2-0. Ensimmäiseen varsinaiseen tappioputkeen joukkue ajautui seuraavassa viiden ottelun ryppäässä, kun Jaro-voiton jälkeen joukkue pelasi neljä ottelua maaleitta ja voitoitta. Tappion karvasta kalkkia joukkue maistoi kolme kertaa perätysten, maalein 0-9.

Kauden lähestyessä puoltaväliään KTP nappasi kolmannen voittonsa 15. ottelussaan. Tuolloin KuPS kaatui hyvän esityksen jälkeen Kotkassa Arto Tolsa -areenalla. Kyseessä oli vasta kauden ensimmäinen kotivoitto Kotkassa. Tämä antoikin joukkueelle lisää itseluottamusta, sillä seuraavissa kahdessa ottelussa joukkue saalisti pisteen Jaron vieraana ja kotipelissä RoPSia vastaan.

Kauden pisimmän tappiottomien otteluiden putkensa KTP pelasi samaan aikaan, kun seurajohto sai hankittua HJK:sta lainamaalivahdiksi Saku-Pekka Sahlgrenin. Kokkolalaislähtöinen veräjänvartija pelasi neljä ottelua, eikä joukkue hävinnyt näistä ensimmäistäkään. HJK hälyytti kuitenkin maalivahtinsa takaisin Helsinkiin ja KTP jäi nuolemaan näppejään. Se kostautui välittömästi kolmen ottelun tappioputkella. Sahlgrenin aikaan KTP oli noussut jo alempaan keskikastiin, eikä putoamispeikosta tarvinnut juurikaan edes keskustella.

Tappiot syöksivät kotkalaisjoukkueen takaisin sarjan tyvipäähän. Joukkue heräsi kuitenkin taistelemaan kolmen häviön jälkeen. Maaliton tasapeli HIFK:n vieraana, kotitasapeli HJK:ta vastaan, voitto HIFK:sta ja vierastasapeli Vaasassa antoivat uskoa viimeisen kierroksen otteluun, jossa ratkaistiin lopulta liigasta putoaja ja karsija. Vastaan asettui neljä peräkkäistä tappiota kärsinyt Ilves, joka ei enää pelannut kuin maineesta ja kunniasta.

KTP ei pystynyt lyömään parasta pöytään, vaan kärsi kirvelevän tappion kotiyleisön edessä. Erityisen paljon ihmetystä herätti se, ettei joukkue saanut esiin taisteluilmettä tukalasta tilanteestaan huolimatta. Ilveksen voitto passitti KTP:n karsintoihin, joissa PK-35 Vantaa oli lopulta parempi yhteismaalein 3-2. KTP teki näin ranskalaisen visiitin liigatasolle.

Kokonaisuutena KTP:n perisynniksi muodostui otteiden ailahtelevaisuus. Hyvät otteet eivät saaneet montakaan kertaa jatkoa, vaan tasaisuus puuttui ryhmästä. Kesällä joukkueen sisällä myllersi melkoisesti, kun pahimmillaan puolentusinaa avauskokoonpanon pelaajaa oli sivussa loukkaantumisten takia.

Isona ongelmana voi mainita myös sen, ettei joukkue kyennyt nousemaan tasolleen tai saamaan taisteluilmettä otteisiinsa kauden tärkeimmissä koitoksissa ennalta arvioituja päävastustajia vastaan. Ongelmana voidaan pitää myös sitä, että vastustajan tekemän avausmaalin jälkeen ei KTP kyennyt nousemaan kertaakaan voittoon ja tasapeliinkin vain kerran.

Kimmo Muttilainen

Blogi vaihtaa koripallon puolelle. Ensi viikolla luvassa ensimmäiset koripalloon liittyvät postaukset.