KTP sai viime vuonna kuin joululahjaksi
liigapaikan, kun FC Hongalta evättiin liigalisenssi. Ykkösen voittaja HIFK nousi suoraan ja KTP:n lisäksi täydennysmenettelyn
myötä Ilves lunasti paikkansa pääsarjassa melkein kolmea viikkoa
kotkalaisia myöhemmin, kun MyPa ei täyttänytkään liigakriteerejä.
Kauteen lähdettäessä oli tiedossa,
että KTP tulee häviämään enemmän otteluita kuin voittamaan. Ennakkoarviot joukkueen sijasta vaihtelivat suoran putoajan, karsijan
ja ensimmäisen suoran säilyjän väliltä. Kaudesta oli helppo
povata vaikeaa, sillä rajalliset resurssit vaikeuttivat joukkueen kokoamista ja luonnollisesti nimekkäiden pelaajien hankkimista.
Liigan taso on näyttänyt
vaativuutensa KTP:lle. Joukkueella on ollut suuria vaikeuksia raapia
täysiä pistepotteja. Kauden 21 ensimmäisestä ottelustaan KTP
voitti vain kolme. Sitten kotkalaisjoukkue sai hyvän vaihteen
silmään samaan aikaan, kun HJK-vahti Saku-Pekka Sahlgren kävi
pelaamassa neljä ottelua joukkueen riveissä. Näistä otteluista
KTP voitti kolme ja pelasi kerran tasan. Tämän jälkeen KTP ajautui
kolmen ottelun tappioputkeen ja nyt joukkueella on takana kahden
tasapelin putki ennen kolmea sarjakauden päättävää ottelua.
Mitä jos sarjajumbon paikalta eroon
haluava KTP putoaisikin ensi kaudeksi takaisin Ykköseen? Se tuskin
olisi suurikaan katastrofi itse seuralle, mutta putoamisella voi olla
kauaskantoisia vaikutuksia. Ensinnäkin KTP tuskin saisi houkuteltua
kaupungin ulkopuolelta pelaajia joukkueeseen samalla lailla kuin jos
se pelaisi liigassa. Toiseksi yhteistyökumppanit tarkastaisivat
summia, millä tukevat seuran toimintaa. Kolmanneksi yleisömäärät
putoaisivat tuntuvasti – pahimmassa tapauksessa jopa samalle tasolle, mitä ne olivat FC KooTeePeen viimeisimpinä aikoina.
Viimeisenä, mutta ei taatusti vähäisimpänä asiana KTP:llä
menisi jälleen useampi vuosi mahdolliseen pääsarjatasolle nousuun.
Toisaalta liigasta putoaminen antaisi
seuralle aikaa kerätä rivejään ja pakottaisi sen kehittämään
uusia toimintatapoja. Ykkönenkään ei ole halpa sarja pelata, joten
seurajohto joutuisi miettimään uudestaan keinoja kerätä varoja
toiminnan pyörittämiseksi. Mitä jos KTP säilyykin liigassa?
Seurajohto onnittelisi itseään hyvin tehdyistä töistä ja
luottaisi ensi vuonna samaan kaavaan kuin tänäkin vuonna.
Vaikka KTP säilyisikin, pitäisi
seuran toimintaa uskaltaa rakentaa uudelta pohjalta. Hyvät yleisömäärätkään eivät saa sokaista seurajohtoa, sillä
parannettavaa on esimerkiksi siinä, miten markkinoidaan omaa
tuotetta eli ottelutapahtumaa niille, jotka eivät säännöllisesti
käy otteluissa. Iso miinus tulee esimerkiksi lippujen
hinnoittelusta, jos halutaan saada paikan päälle kokonaisia lapsiperheitä. Erilaiset räätälöidyt paketit erilaisille
kohderyhmille ovat tätä päivää.
Tilastot kertovat mielenkiintoisia
totuuksia KTP:n peleistä. KTP on johtanut tällä kaudella
otteluitaan seitsemän kertaa ensimmäisen puoliajan jälkeen ja
voittanut näistä otteluista neljä kertaa, pelannut kahdesti tasan
ja hävinnyt vain kerran. Puoliaikatilanne on ollut tasan 15 kertaa.
KTP on voittanut näistä vain kaksi. Mikäli vastustaja on johtanut
peliä ensimmmäisen 45-minuuttisen jälkeen, on se jokaisena
kahdeksana kertana myös vienyt ottelun nimiinsä.
Siinäpä pähkinää purtavaksi, kun
sunnuntaina koittaa jälleen uusi mahdollisuus pisteiden
nappaamiseen.
Kimmo Muttilainen
